Nyt puhutaan maakuntahallinnosta ikään kuin se olisi joku uusi keksintö. Meille siis uskotellaan, että nyt olisi syntymässä jotakin aivan uutta, joka toisi meille vielä säästöjäkin. Suomessa oli vuosina 1960-1997 12 lääniä, joita yhdisteltiin Paavo Lipposen pääministerikaudella siten, että niistä jäi jäljelle enää 6. Meillä on tälläkin hetkellä 19 maakuntaa ja esim. Uudenmaan liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ovat Uudenmaan kunnanvaltuustojen edustajia.
Meillä oli myös vuoden 2009 loppuun asti lääninhallitukset, jotka lakkautettiin Matti Vanhasen pääministerikaudella. Entisissä lääninhallituksissa oli myös sosiaali- ja terveysosasto, joka toimi sosiaali- ja terveysministeriön alaisena paikallishallintoelimenä sekä pelastus- ja poliisihallinto-osasto. Ihmettelen sitä, eikö sitä järjestelmää kehittämällä olisi voitu hoitaa tämä SOTE-uudistuskin, kun nyt ollaan laittamassa kaikki uusiksi. Lakkautettujen lääninhallitusten tehtäviä siirrettiin tuolloin perustetuille aluehallintovirastoille sekä ELY-keskuksille.
Mitä suunniteltu maakuntauudistus sitten merkitsee. Se merkitsee sitä, että perustetaan uudelleen lääninhallituksia vastaavat laitokset ja palataan jälleen virallisestikin siihen vanhaan järjestelmään, joka meillä oli jo olemassa, mutta joka sitten purettiin. Sen meistä jokainen tietää, että kaikki ”kitka” maksaa. Näin toimitaan ainoastaan ”hölmölässä”. Kukaan ei tiedä lopullisesti, mitä tämä tempoilu maksaa, vaikka meille ilmoitetaan, että säästöjä tulee miljardikaupalla. Aika näyttää, kuinka tässä käy. Lopulliset maksajat kuitenkin tiedetään.
Meillä on kyllä kansanedustajia, joilla luulisi olevan taloudellista tietämystä, mutta eipä juuri kukaan uskalla mitään sanoa. Meitä tavallisia kansalaisia viedään tässäkin asiassa ”kuin pässiä narusta”. Meillä on jo ”tuhottu” aikanaan hyvin ja ilman ruuhkia toiminut yleinen oikeusapujärjestelmä ja tuomioistuimet ovat lautamiesjärjestelmän lopettamisen myötä pahoin ruuhkautuneet. Toivon, ettei sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastusalan kanssa kävisi samoin, koska siitä kärsii pahimmin sellainen tavallinen kansalainen, jolla ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluja.
Kirjoitus on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.10.2021
Heikki Kilpiä 