Läheisen henkilön kuolema
Meistä jokainen joutuu tekemiseen läheisen poismenon kanssa. Päällimmäisenä on silloin suru eikä poismenoa sureva ihminen silloin välttämättä jaksaisi keskittyä käytännön asioiden hoitamiseen. Miten siinä tilanteessa sitten toimitaan? Jollei ketään läheistä ole, jolta apua voisi saada, kannattaa kääntyä hautaustoimiston puoleen. He ovat alan ammattilaisia ja antavat neuvoja siitä, mitä sureva ihminen voi tilanteessa tehdä. Hautajaisten järjestämiseen saa neuvoja omasta seurakunnasta. Kun hautajaiset on pidetty, asioita hoitavalla ihmisellä on muutamia välttämättömiä toimia, joista hänen tulee huolehtia. Ensimmäinen niistä on perunkirjoituksen pitäminen vainajan jälkeen.
Perunkirjoitus
Perunkirjoitus tulee pitää 3 kuukauden kuluessa läheisen poismenosta ja perukirja pitää jättää verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Perukirja on siis perintöveroilmoitus ja siitä selviää, kenelle perintö vainajan jälkeen menee. Jokainen meistä joutuu perunkirjoituksen kanssa tekemisiin viimeistään siinä vaiheessa, kun jompikumpi vanhemmistamme kuolee. Toimi silloin seuraavasti:
- Ensimmäinen toimenpide silloin on löytää henkilö, joka tekee perukirjan. Mistä sellaisen löytää?
- Yksi tapa aloittaa asian selvittely on kysyä tutuilta, onko heillä tiedossa joku, joka on perukirjoja tehnyt, miten se onnistui ja mitä se maksoi.
- Perunkirjoituksia pitävät esim. pankit, oikeusaputoimistot sekä asianajajat. Paikkakunnalla saattaa olla lisäksi henkilöitä, jotka mainostavat tekevänsä perukirjoja. Kannattaa kysyä ainakin muutamasta paikasta, mitä se maksaa, jolloin kysyjä samalla huomaa sen, miten häneen suhtaudutaan, kun hän kysyy asiaa.
- Voit aloittaa kyselemisen vaikkapa omasta pankista. Tilaa siis sinne aika ja kysele, kuka tekisi ja mitä se maksaa.
- Kun perunkirjoituksen pitävä henkilö on löydetty, kysy häneltä, mitä sinun pitää itse tehdä ja mitä hän tekee.
- perunkirjoituksen pitäjä hankkii normaalisti tarvittavan sukuselvityksen (virkatodistukset) sekä hänen kanssaan sovitut muut pesää selvittävät asiakirjat. Normaalisti hän toimittaa perukirjan aikanaan myös verohallinnolle perintöveron määräämistä varten.
- perukirjaan tehdään merkintä pesän ilmoittajasta, jonka rooli on kertoa perunkirjoituksen pitäjälle, mitä vainaja omisti ja mitä laskuja poismenosta on aiheutunut.
- perukirjaan merkitään kaikki vainajan perilliset eli siitä selviää, kenelle perintö menee ja kenelle verottaja määrää mahdollisen perintöveron. Perukirjassa luetteloidaan vainajan kaikki omaisuus ja velat. Siihen otetaan liitteiksi asiakirjoja, joita voivat ovat
– vainajan testamentti,
– avioehtosopimus
– ensiksi kuolleen puolison perukirja
– ensiksi kuolleen puolison ja vainajan välinen osituskirja.
Jos vainaja oli naimisissa, perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus ja velat sekä kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat hautajaisten järjestämisestä. Näitä kutsutaan kuolinpesän veloiksi.
- perukirjan allekirjoittavat pesän ilmoittaja ja perunkirjoitusta pitämään valitus 2 uskottua miestä. Pesän ilmoittaa se henkilö, joka on parhaiten selvillä vainajan omaisuudesta.
- edellä mainitun lisäksi perukirjan osakasluettelo joudutaan vahvistuttamaan vielä maistraatissa, jos pesään kuuluu kiinteistöjä tai muuta sellaista omaisuutta, joka on virallisissa rekistereissä. Jotkut pankit vaativat maistraatin leiman, ennen kuin vainajan pankkitilit voi tyhjentää ja tilit lopettaa. Myös tämän perukirjan vahvistuttamisen hoitaa yleensä perunkirjoituksen pitäjä.
Heikki Kilpiä 