Blogi nro 4 OSITUS

Joku voisi kysyä, miksi käsittelen ositusta tässä kohden. Valinta johtuu siitä, että kun perinnönjakoa suoritetaan, usein pitää suorittaa ensin ositus ja vasta sen jälkeen perinnönjako. Ositus voi tulla eteen joko

• perinnönjakoa suoritettaessa,
• erotilanteessa tai
• avopuolisoiden yhteiselämää lopetettaessa.

Ositusta ja perinnönjakoa olisi vaikea tehdä itse, joten sen tekemiseksi tulee kysyä neuvoa perunkirjoituksen pitäjältä tai edellä mainituista paikoista eli omasta pankista, oikeusaputoimistosta tai paikkakunnalla toimivilta asianajajilta. Jos ei oikein tiedä, mistä apua voisi kysyä, tuttavat ovat yleensä hyvä tietolähde tällaisissakin asioissa.

Jos puolisoilla ei ole avioehtosopimusta, heillä on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Juuri osituksessa tämä avio-oikeus toteutetaan eli puolisoiden yhteinen omaisuus tasataan siten, että kumpikin saa osituksessa yhtä paljon omaisuutta. Tällöin enemmän omistavan puolison omaisuudesta maksetaan tasinkoa sille puolisolle tai vainajan kuolinpesälle niin paljon, että kumpikin puoli saa hyväkseen yhtä paljon omaisuutta.

Alla oleva laskelma toivottavasti selventää sitä, mitä avio-oikeudella tarkoitetaan:

Mies                                                                                                  Vaimo

Auto                      30 000                                                       Peritty omakotitalo  180 000

Pörssiosakkeita  10 000                                                    Omaa lainaa                32 000

½ irtaimistosta   10 000   (koti-irtaimisto yhteistä omaisuutta) ½ irtaimistosta    10 000

Yhteensä             50 000                                                         Yhteensä                   158 000

Puolisoiden yhteinen, ositettava omaisuus on siis yhteensä 208 000 euroa. Koska miehellä on avio-oikeus myös kaikkeen vaimonsa omaisuuteen, osituksessa vaimo joutuisi maksamaan miehelleen 54 000 euroa tasinkoa, minkä jälkeen kummallekin jäisi yhteisestä omaisuudesta 104 000 euroa eli puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Jos puolisoilla olisi ollut avioehtosopimus, kumpikin olisi pitänyt oman omaisuutensa.

Ositus suoritetaan siis samassa yhteydessä, kuin perinnönjako, mutta ennen sitä, jotta tiedetään, mitä perinnönjaossa kunkin perittävän perillisille jaetaan. Perinnönjakoa voidaan yrittää sopimalla, mutta jos sovintoa ei synny, jako suorittamaan voidaan määrätä pesänjakaja ja jos pesässä epäselviä asioita, siihen voidaan hakea pesänselvittäjä-pesänjakajan määräystä, jolloin kyseinen henkilö ensin selvittää pesän ja sen jälkeen jakaa sen.

Kun mainitut toimet on hoidettu, ollaankin jo aika pitkällä. Näiden toimien jälkeen voi tulla kyseeseen vielä esim. lainhuutojen hakemisia ja mahdollisia osakekirjojen rekisteröimisiä omistajien nimiin, mutta näissäkin asioissa neuvoja saa siltä ammattilaiselta, jonka apua on käytetty jaon suorittamisessa.

Advertisement

Blogi 3 LÄHEISEN HENKILÖN KUOLEMA JA PERUNKIRJOITUS

Läheisen henkilön kuolema

Meistä jokainen joutuu tekemiseen läheisen poismenon kanssa. Päällimmäisenä on silloin suru eikä poismenoa sureva ihminen silloin välttämättä jaksaisi keskittyä käytännön asioiden hoitamiseen. Miten siinä tilanteessa sitten toimitaan? Jollei ketään läheistä ole, jolta apua voisi saada, kannattaa kääntyä hautaustoimiston puoleen. He ovat alan ammattilaisia ja antavat neuvoja siitä, mitä sureva ihminen voi tilanteessa tehdä. Hautajaisten järjestämiseen saa neuvoja omasta seurakunnasta. Kun hautajaiset on pidetty, asioita hoitavalla ihmisellä on muutamia välttämättömiä toimia, joista hänen tulee huolehtia. Ensimmäinen niistä on perunkirjoituksen pitäminen vainajan jälkeen.

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus tulee pitää 3 kuukauden kuluessa läheisen poismenosta ja perukirja pitää jättää verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Perukirja on siis perintöveroilmoitus ja siitä selviää, kenelle perintö vainajan jälkeen menee. Jokainen meistä joutuu perunkirjoituksen kanssa tekemisiin viimeistään siinä vaiheessa, kun jompikumpi vanhemmistamme kuolee. Toimi silloin seuraavasti:

• Ensimmäinen toimenpide silloin on löytää henkilö, joka tekee perukirjan. Mistä sellaisen löytää?
• Yksi tapa aloittaa asian selvittely on kysyä tutuilta, onko heillä tiedossa joku, joka on perukirjoja tehnyt, miten se onnistui ja mitä se maksoi.
• Perunkirjoituksia pitävät esim. pankit, oikeusaputoimistot sekä asianajajat. Paikkakunnalla saattaa olla lisäksi henkilöitä, jotka mainostavat tekevänsä perukirjoja. Kannattaa kysyä ainakin muutamasta paikasta, mitä se maksaa, jolloin kysyjä samalla huomaa sen, miten häneen suhtaudutaan, kun hän kysyy asiaa.
• Voit aloittaa kyselemisen vaikkapa omasta pankista. Tilaa siis sinne aika ja kysele, kuka tekisi ja mitä se maksaa.
• Kun perunkirjoituksen pitävä henkilö on löydetty, kysy häneltä, mitä sinun pitää itse tehdä ja mitä hän tekee.
• perunkirjoituksen pitäjä hankkii normaalisti tarvittavan sukuselvityksen (virkatodistukset) sekä hänen kanssaan sovitut muut pesää selvittävät asiakirjat. Normaalisti hän toimittaa perukirjan aikanaan myös verohallinnolle perintöveron määräämistä varten.
• perukirjaan tehdään merkintä pesän ilmoittajasta, jonka rooli on kertoa perunkirjoituksen pitäjälle, mitä vainaja omisti ja mitä laskuja poismenosta on aiheutunut.
• perukirjaan merkitään kaikki vainajan perilliset eli siitä selviää, kenelle perintö menee ja kenelle verottaja määrää mahdollisen perintöveron. Perukirjassa luetteloidaan vainajan kaikki omaisuus ja velat. Siihen otetaan liitteiksi asiakirjoja, joita voivat ovat

– vainajan testamentti,

– avioehtosopimus

– ensiksi kuolleen puolison perukirja

– ensiksi kuolleen puolison ja vainajan välinen osituskirja.

Jos vainaja oli naimisissa, perukirjaan merkitään myös lesken omaisuus ja velat sekä kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat hautajaisten järjestämisestä. Näitä kutsutaan kuolinpesän veloiksi.

• perukirjan allekirjoittavat pesän ilmoittaja ja perunkirjoitusta pitämään valitus 2 uskottua miestä. Pesän ilmoittaa se henkilö, joka on parhaiten selvillä vainajan omaisuudesta.
• edellä mainitun lisäksi perukirjan osakasluettelo joudutaan vahvistuttamaan vielä maistraatissa, jos pesään kuuluu kiinteistöjä tai muuta sellaista omaisuutta, joka on virallisissa rekistereissä. Jotkut pankit vaativat maistraatin leiman, ennen kuin vainajan pankkitilit voi tyhjentää ja tilit lopettaa. Myös tämän perukirjan vahvistuttamisen hoitaa yleensä perunkirjoituksen pitäjä.

Blogi nro 2 JOHDANTONA LAKIONGELMIEN RATKAISUUN

Mitä tavallisen kansalaisen olisi hyvä itse tietää lakiasioista?

Jos eteesi tulee lakiasioista koskeva ongelma, sinun ei tarvitse välttämättä tietää niistä etukäteen mitään. Jos olet edes vähän selvillä siitä, mitä asialle voisi tai pitäisi tehdä, ole tyytyväinen, mutta ilman etukäteistietojakin voit pärjätä minkä tahansa ongelman kanssa.

Mistä avun hakemisen voi aloittaa, jos ongelmatilanne tulee eteen?

Mistä voisit aloittaa avun hakemisen, jos lakiasiaa koskeva ongelma osuu kohdallesi? Aivan aluksi totean, että hosuminen näissä asioissa ei kannata sen enempää, kuin asian jättäminen ”muhimaan”, koska se voi merkitä unettomia öitä.

Tee siis asialle jotakin. Valittavanasi on useita kulkureittejä:

• Tutut. Juttele tuttujesi kanssa, mitä hän tekisi, jos olisi sinun asemassasi. Keskustelu ulkopuolisen henkilön kanssa selkiyttää yleensä omaa ajatustapaa ja juttu voi jäsentyä kysyjän mielessä. Joudut kuitenkin itse tekemään ratkaisun asiassa eli älä aseta tuttuasi ikävään asemaan, koska ongelma on sinun omasi ja sinun pitää lopulta itse päättää, mitä sille teet.
• Jos sinulla on mahdollisuus käyttää tietokonetta, voit myös yrittää etsiä vastausta vaikkapa internetin maksuttomista neuvontapalveluista. Kirjoita sinne hakukenttään lyhyt kuvaus ongelmastasi ja katso, mitä neuvoja sieltä löytyy.
• Oikeusministeriön sivuilla oikeus.fi on yläpalkissa otsikko ”Lomakkeet” ja sieltä löytyy seuraavassa järjestyksessä lomakkeet seuraaviin asioihin (hieman ihmetyttää, miksi lomakkeet eivät ole siellä aakkosjärjestyksessä):
• Adoptioasiat
• Avioero
• Lähestymiskieltoasiat
• Muutoksenhaku (tyytymättömyyden ilmoittaminen)
• Oikeusapu
• Ulosottoasiat
• Velkajärjestelyasiat
• Tuttu lakimies. Jos sinulla on tuttu lakimies, kysy asiaa häneltä ja saatuasi vastauksen pidä lyhyt tuumaustauko ja juttele asiasta kotona, jotta ajatukset selkiytyvät.
• Oma pankki. Voit kysyä asiaa myös omasta pankistasi. Kysy kuitenkin samalla, mitä se maksaa, jos he hoitavat asiaa ja kysy, onko heillä ollut tällaisia juttuja ja mikä on jutun menestymisen todennäköisyys.
• Kunnanvirasto. Jollei mikään muu auta, kannattaa soittaa oman kuntasi kunnanvirastoon ja kysyä, miten voit kysyä asiaa koko Suomen maan kattavasta julkisesta oikeusapujärjestelmästä. Heidän tulee antaa puhelinnumero, johon voit soittaa. Jos olet omasta mielestäsi vähävarainen, voit yrittää hakea julkista oikeusapua. Oikeusministeriön sivuilla ”oikeus.fi” on ohjeita julkisen oikeusavun hakemisesta ja siellä on lisäksi ns. koelaskelma, jolla voit testata, saisitko julkista oikeusapua korvauksetta tai osakorvauksella. Voit myös käydä kunnanvirastossa ja kysyä sieltä, miten kuntasi oikeusapu on järjestetty. Heidän velvollisuutensa on neuvoa sinua.
• Asianajotoimisto. Jos asuinkunnassasi tai lähikunnassa on asianajotoimisto, voit myös soittaa sinne ja kysyä neuvoa. Tarkista kuitenkin aivan aluksi, mitä sellainen neuvo maksaa. Asianajajat ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä ja heitä valvoo Suomen asianajajaliiton valvontalautakunta, joka valvoo sitä, että palvelut olisivat laadukkaita. Jos ne eivät sitä ole, voit tehdä liiton jäsenestä kantelun mainitulle valvontalautakunnalle. Nykyisin myös asianajotoimistojen kannattaisi antaa pieniä neuvoja kansalaisille ilman sitä, että kansalaisten pitäisi heti pelätä sitä, että sieltä tulee sinulle heti lasku.
• Lakiasiaintoimistot. Jos asuinpaikallasi tai naapurikunnassa on lakiasiaintoimisto, voit myös soittaa sinne ja kysyä neuvoa. Tarkista kuitenkin ensin myös sieltä, mitä sellainen neuvo maksaa. Jos kyseessä on käräjäjuttu, tarkista, että heillä on lupa hoitaa juttuja käräjillä.

Asioita, joiden kanssa tavallinen kansalainen voi joutua yleisimmin lain kanssa tekemisiin?

Läheisen henkilön kuolema

Perunkirjoitus

Ositus

Perintö

Testamentti

Lahja

Edunvalvontavaltuutus

Riidat tuttujen tai tuntemattomien kanssa

Avioehtosopimus

Avioero

Avoliiton purkamisen seuraukset

Käräjäjutut

– rikosjuttu

– siviilijuttu (eli riitajuttu)

Velkasuhteet

Tulen jatkossa käsittelemään yllä lueteltuja asioita ja tarkoitus on kertoa kyseisistä asioista sillä tavoin, että tavallinen kansalainen ymmärtäisi, mistä on kysymys, koska jos lakimiehet keskustelevat vain keskenään, siitä ei ole tavalliselle suomalaiselle mitään hyötyä. Sarja ei kuitenkaan pääty siihen, että yllä olevat aiheet on käsitelty vaan tarkoitus on käsitellä muitakin tavallista kansalaista koskettavia asioita. Aiheet valikoituvat ajan mittaan, kunhan sarja saadaan kunnolla avatuksi. Lukijat saavat lisäksi ehdottaa omia käsiteltäviä aiheitaan ja valitsen aikanaan niistä sellaiset, joiden katson hyödyttävän muitakin.

 

 

JOKAMIEHEN LAKIOPAS

BLOGI nro 1

ALUKSI

Tulen selvittelemään tässä blogissa mahdollisimman helppotajuisesti sellaisia lakiasioita, joiden kanssa kuka tahansa Suomen kansalainen voi joutua tekemisiin. Vaikka otsikkona on jokamiehen, uskon , että blogista voi olla yhtä paljon hyötyä myös kauniimmalle sukupuolelle. Jos sinulla on sellaisia lainopillisia ongelmia, joista toivoisit selvittelyä, voit ”vihjata” niistä minulle joko sähköpostitse tai vastaamalla tähän blogiin. Tarkoitus on toistaiseksi käsitellä joka viikon perjantaina yhtä kysymystä kerrallaan.

Mikä siis neuvoksi, kun tavallinen kansalainen joutuu tilanteeseen, jossa hänen pitää tietää, kuinka menetellä lakiongelman kanssa, mistä saa apua ja mitä se maksaa. Yritän vastata näihin kysymyksiin sillä tavoin, ettei kysyjän tarvitse jäädä seisomaan neuvottomana ”kynnyksen eteen”. Joka paikassa sanotaan nykyisin, että ”katso netistä” tai ”vastaus löytyy kyllä internetistä”. Totean jo tässä, että

• kaikilla suomalaisilla ei ole tietokonetta
• kaikilla suomalaisilla ei ole edes älypuhelinta
• vaikka kansalaisella olisi kotona tietokone tai älypuhelin, hän ei välttämättä osaa käyttää sitä siten, että löytäisi vastauksen lakimiehen mielestä ehkä selväänkin kysymykseen. Totean tässä vielä, että lakiasiat eivät ole sellaisia, että niihin voisi antaa yksiselitteisiä vastauksia, vaan ongelmiin vastatessa pitäisi tietää koko ongelma mahdollisimman perusteellisesti eikä aina sittenkään se johtopäätös, johon päädytään, ole täysin oikea.
• meillä pitäisi olla tässä maassa joku taho, josta voisi kysyä neuvoa pelkäämättä, että siitä joutuu maksamaan ”maltaita”. Aikaisemmin meillä oli yleiset oikeusaputoimistot (nykyisin julkiset oikeusaputoimistot), mutta asiointi niidenkin kanssa näyttää heikkenevän vuosi vuodelta.

Yritän tulevissa kirjoituksissa vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

• mitä olisi hyvä itse tietää?
• miten ja mistä avun hakemisen lakiasiaan voi aloittaa?
• mitkä ovat sellaisia asioita, joiden kanssa tavallinen kansalainen voi joutua lain kanssa yleisimmin tekemisiin?
• mitä kannattaa yrittää tehdä riidan välttämiseksi?
• mitä pitää itse tehdä asian hoidon kestäessä?
• mitä apu lopulta maksaa?
• kuinka kauan ”sotku” voi kestää?
• mitkä ovat omat riskit lainopillisissa jutuissa?

Edellä on lueteltu kutakuinkin ne asiat, joihin pitää löytää ratkaisu. Kun niihin on saatu vastaukset, ollaankin jo aika pitkällä. Neuvon luottamaan itseen ja jos löydät kunnollista apua ongelmiisi, voit onnitella itseäsi.

Seuraavalla kerralla aloitan kysymyksiin vastaamisen. Pyrin siihen, että uutta tulisi noin viikon välein.